Kauneuksien lokikirja

Samana päivänä, kun lapsi ampuu suomalaisessa koulussa luokkatovereitaan, romaanin kertoja avaa vanhat päiväkirjansa ensimmäistä kertaa yli kolmeenkymmeneen vuoteen. Nostalgisten muistojen sijaan niiden sivut ovat täynnä pelkoa, surua ja turvattomuutta. Miksi kertoja ei muista, mitä hänelle on joskus tapahtunut?

Kertoja etsii vastausta aivotutkimuksista, silmänliikkeisiin perustuvasta terapiasta, kaunokirjallisuudesta ja keskusteluista sotaa ja väkivaltaa tutkivien ihmisten kanssa. Hän muistaa itselleen tapahtuneita asioita kuitenkin vasta, kun Afganistanissa asuva ystävä joutuu vaaraan.

Kun kertoja yrittää ymmärtää kokemusten seurauksia, hän löytää yhteyden eri puolilla maailmaa eri aikoina eläviin ihmisiin – ennen kaikkea heihin, joita väkivalta koskettaa nyt. Päiväkirjan lapsi kirjoitti listoja kauneudesta muistuttaakseen itseään siitä, että kauneus on syy uskoa tulevaisuuteen silloinkin, kun nykyhetki on kivusta pimeä. Tämä ajatus ohjenuorana hän kulkee ukrainalaisen tuttavan kanssa paikkoihin, jossa kiovalaiset vaalivat kauneutta ja elämänjanoa sodan keskellä.

Kauneuksien lokikirja rakentuu henkilökohtaisen muistin, dokumentaarisen aineiston ja nykyhetken sotien väliselle jännitteelle. Se on kunnianhimoinen romaani lapsena koetun väkivallan pitkäaikaisista seurauksista ja siitä, miten yksityinen muisti kytkeytyy yhteiseen väkivallan kokemukseen. ”Oon varma tästä: kauneus voittaa kivun”, kirjoittaa lapsi päiväkirjaansa.