Dora Bruder

”Hän on loihtinut esiin kaikkein vaikeimmin tavoitettavia ihmiskohtaloita ja paljastanut Ranskan miehityksen sisäisen olemuksen.“

Nobel-säätiö

”Kirja joka jää kaihertamaan… aiheena teinitytön kuolema, joka olisi ollut vältettävissä. … Kirjailija yhdistää empatian ja faktat, ymmärtää Doran karkumatkan itsetuhoisen hurman, piileskelyn talvisen Pariisin kaduilla aina siihen saakka, kunnes edessä on pidätys ja matka unholaan.“

Kirkus Reviews

”Kirjoitin nämä sivut marraskuussa 1996. Päivät ovat usein olleet sateisia. Huomenna alkaa joulukuu, ja silloin Doran karkaamisesta on kulunut viisikymmentäviisi vuotta. Pimeys laskeutuu varhain ja hyvä niin: se pyyhkii pois sadepäivien harmauden ja yksitotisuuden, sellaisina päivinä miettii, onko oikeasti päivä vai ollaanko välitilassa, jonkinlaisessa iltapäivän loppuun saakka jatkuvassa, synkässä pimennyksessä. Sitten syttyvät katulyhdyt ja näyteikkunoiden ja kahviloiden valot, iltailma on kirpeämpi, asioiden ääriviivat selvemmät, risteykset ruuhkautuvat, ihmiset kiirehtivät kadulla. Ja valojen ja vilinän keskellä minun on vaikea uskoa, että olen samassa kaupungissa, jossa Dora Bruder ja hänen vanhempansa aikoinaan olivat, samoin isäni silloin kun hän oli kaksikymmentä vuotta minua nuorempi. Minusta tuntuu, että olen ainoa, joka näkee yhteyden silloisen ja nykyisen Pariisin välillä, ainoa joka muistaa kaikki yksityiskohdat. Hetkittäin yhteys menneeseen heikkenee ja uhkaa katketa, joinakin iltoina eilispäivän kaupunki näyttäytyy minulle hetkellisinä heijastuksina nykyisen kaupungin taustalla.“

Dora Bruder, suomentanut Lotta Toivanen