Laura Laakso
Amalgama
Romaani 1970- ja 1980-luvun unelmien betonimaasta, yhtenäiskulttuurista, jota ei enää ole.
Nainen palaa asuntoon, joka oli joskus hänen kotinsa. Nyt se, kuten koko lähiö, on tyhjentynyt asukkaista. Purkua odottavan tilan täyttävät muistot, jotka vyöryvät kuin tavarapaljous 70-luvun lapsuudesta.
Mitä jää jäljelle, kun ei ole enää punatabletteja, ei fluorausta, ei lähikirjaston hyllymetrejä kohti yhä laajenevaa ymmärrystä, ei työväenyhdistyksen torvisoittokuntaa eikä vapaaoppilaspaikkaa käyrätorvessa.
Amalgama vyöryttää lukijan eteen betonilähiön pihayhteisön, lapset perheineen ja kohtaloineen kuiskimaan kauan sitten unohtuneista huoneista. Se muistaa, iloitsee, uneksii, suree ja ennen kaikkea kysyy, mihin katosi aate sivistysvaltiosta ja miten sen voisi naarata takaisin?
Osta teos
