Ikkunan takana vihreä humina

Keväällä ruoho

kohoaa yksin versoin

ja siitä syystä

on ainutlaatuinen:

täpösen täynnä omaa vihreyttään

ja ylpeyttään, kiiltävää kuin keihäs.

Vaan pienet keihäät kääntää tuuli kumoon

ja kohtalomme juoksee

tenniskengin

huolettomasti yli nurmikentän

tai laahustelee, keppi kädessään,

penkkiä kohti, jolle istahtaisi.

Näetkös, kohtalo on moninainen,

ja ruohoa on paljon,

se tänään kukkii,

huomenna uuniin heitetään.

Aale Tynnin runoudelle on leimallista vahva rytmi, soinnillisuus ja kerronnallisuus. Hänen runonsa ovat innoittaneet lausujia ja tulleet tunnetuiksi myös lauluina.

Teos sisältää kokoelmat: Yhdeksän kaupunkia (1958), Maailmanteatteri (1961), Balladeja ja romansseja (1967), Pidä rastaan laulusta kiinni (1969), Tarinain lähde (1974), Vihreys (1979) ja Vuodenajat (1987).