Anja Snellman
Runoksia
Ensin on ruumis ja sitten on huone
Hän tatuoi itseensä kaikki saamansa diagnoosit
Hän myi rautakaupassa ja kertoi miten köydet
tekivät kauppansa huhtikuisin
Ensin on huone ja sitten on ruumis
Välillä hän unohti kuoleman ja
siksi hänen piti tappaa
She was the apple of my eye
Kerran päivässä pitää omenan loitolla
hän huokasi ja katseli depressiota käsivarressaan
Runokset ovat runoja rikoksista, tunnetuista ja tuntemattomista. Ne tunkeutuvat mielen pimeisiin syövereihin mitään kaunistelematta tai kaihtamatta.
Murhenäytelmä tapahtuu missä tahansa, tässä ja nyt: perhe makaa olohuoneen lattialla ja kallis afgaanimatto tahraantuu vereen. Isä etsii lapsensa kappaleita kaatopaikalta. Jossain poika juoksee ase kourassa koulun käytävällä. Maaginen suviyö muistaa myös menneet mysteerit: suonsilmässä odottaa Kyllikki, maan alta kuuluu heleää laulua ja varis kantaa nokassaan huulipunahylsyä - johtolankaa kenties. Runokset kiehtovat ja kauhistuttavat. Ne tuoksuvat mullalta ja vereltä, suopursuilta ja asvaltilta, roskiksilta ja viinalta. Ne herättävät miettimään, mikä johtaa ihmisen hirmutekoihin.
Osta teos
