Yksin

Yksin kuuluu impressionistisen tyylinsä kirkkaudessa Juhani Ahon kestävimpään tuotantoon. Romaanissa sykkii maailmannäyttelyään juhliva, puuhakas, äänekäs Pariisi. Pyörryttävän korkean, vastavalmistuneen Eiffelin tornin juurella kiertelee uppo-outona nuori suomalaismies toivoen mielelleen rauhaa kotimaassa kokemaltaan rakkaudenpettymykseltä.

Vaikka Yksin-romaania vuonna 1890 syytettiin säädyttömyydestä, voimme tänä päivänä todeta sen olevan ujon rakkauden ja melankoliaksi laajenevan ikävän kuvauksena kirjallisuudessamme ylittämätön. Kööpenhaminalainen Dagbladet kirjoitti: ”Yksin on hieno, pieni taideteos, psykologisesti tosi, täynnä mainioita huomioita ja hyvin omalaatuista elegistä tunnelmaa.”