Pekka Kejonen

Pekka Antti Aunus Kejonen on syntynyt Kuopiossa, Suomen New Orleansiksi mainitussa kaupungissa, 18.7.1941 eli Aunuksen valtauksen aikoihin. Kolme luokkaa ja viisi vuotta Kuopion yhteiskoulua, jonka pääasiallisin anti Jorma Korpelan suomen kielen opetus. Yritelmiä sekalaisissa ammateissa, mm. kirjansitojan opissa, aktiivisimmin kuitenkin tanssimuusikkona. Neljän vuoden intensiivinen avioliitto, josta poika; ja esikoisteos Jamit (1963). Avioliittoa yleensä ja nuoruutta erityisesti käsittelee seuraava, kohtuullisesti kohuttu Napoleonin epätoivo (1964). Asunut eri puolilla Suomea; turhan pitkiä ja toistuvia jaksoja alan laitoksissa alkoholismin takia. Lopetettuaan juomisen vietti paritkymmenet vuodet Tenojoen varressa, Saamenmaassa toisen vaimonsa, Kirsti Edelmannin kanssa. Viime mainittu liitto tuntuu kestävän. Asuu nykyään Pohjois-Hämeen Vilppulassa, jossa – sielläkin – on virtaavaa vettä ja suhteellisen rauhallista. Ammattiin vaikuttaneita henkilöitä: Jorma Korpela: kirjailija, suomen kielen lehtori, johon koulun jälkeen tutustui paremmin. Olavi Siippainen: kätilöi ensimmäisen kirjan ja avasi valtaisan kirjastonsa, josta löytyivät vaikutteet, mm. Isaac Babel, Knut Hamsun. Martti Merenmaa: varttuneempi kirjailijaveli, joka opasti kotimaisten väkevien viinien saloihin. Tuomas Anhava: toimi ateljeekriitikkona lukuisat vuodet karsien rönsyt. Harrastaa: Jazzia ja jalokalaa, elokuvia (DVD)

Palkinnot

Valtion kirjallisuuspalkinto
1967

Minna-palkinto
1967 ja 1985

Runeberg-palkintoehdokkuus
1991

Savonia-palkintoehdokkuus
1991, 1998 ja 2000

Lapin läänin taidepalkinto
1992

Savonia-palkinto
2001

Vuoden aforismikirja
2010 teoksesta Kädettömän taputukset

Eeva-Liisa Manner -runopalkinto
2011