Onnea 140-vuotiaalle!

16.3.2018

Joni Pyysalo

140 vuotta kustannustoimintaa on opettanut, että lukijat, maailma ja kirjat elävät aina muutoksessa. Kehitys käsin latomisesta asiakkaan valitseman kirjan kaupassa valmistavaan Espresso Book Machineen tuntuu lähes käsittämättömältä. Painetun kirjan rinnalle ovat tulleet sähköiset lukulaitteet ja yhä suositummat äänikirjapalvelut, kuten BookBeat. Kirjoja saa äly- laitteeseen määrättömästi ja niitä voi lukea tai kuunnella vaikka sukelluksissa.

Neljääntoista vuosikymmeneen mahtuvat pienen kansakunnan murrokset, kriisit, toiveet ja pettymykset itsenäistymisestä sen puolustamiseen. Historiamme poliittiset, yhteiskunnalliset ja esteettiset kamppailut ovat taltioituneet kirjoihin, riveille tai niiden väliin. Kustantamot osallistuvat keskusteluun siitä, mitä ovat Suomi, suomen kieli ja suomalaisuus sekä millainen on kulloinenkin historiantulkintamme.

Lukeminen on yhä enemmän muuttumassa sivistysarvovalinnasta normaaliksi kuluttajavalinnaksi. Taiteen vapaus on kirjattu perustuslakiin, ja kirjallisuus puolustaa edelleen demokratiaa, toisinajattelua ja sananvapautta. Lukeminen kehittää aivoja, johtaa parempaan koulutukseen ja ymmärrykseen vaikkapa siitä, ettei miljoonasopimus ja televisioitu kolmen tehopisteen peli olekaan välttämättä se, mitä ihminen kaipaa elämässään eniten.

Kustantamossa vastakkaisetkin näkemykset ja taidot yhdistyvät suuremmaksi kokonaisuudeksi. Lukijoiden ja maailman muutoksessa kyky aistia kirjallisen yleisön hienovireisiä toiveita voi tuottaa odottamattomia tarinoita, joita lukijat huomaavat tietämättään odottaneensa.

Lukijat ovat kirjoittaneet WSOY:n historian ostamalla, lukemalla ja elämällä sen kirjoja. Aika, teknologia, toimitilat, tekijät ja omistajat ovat vaihtuneet – ihmeellinen on säilynyt: kyky löytää joka sukupolvesta kirjailijat, joiden teokset ovat luetuimpia, puhutuimpia ja rakastetuimpia. Itsenäisyyden juhlavuonna järjestetyn Vuosisadan kirja -äänestyksen kärkikolmikko, Sinuhe, Tuntematon sotilas ja Täällä Pohjantähden alla todistavat samasta kuin Mielensäpahoittaja, Neljäntienristeys, Kätilö tai O: vaistosta ja taidosta tunnistaa ailahtelevien trendien ohi nykyiset ja tulevat klassikot.

Mikä voi selittää sen?

Kun muuttujat poistetaan, jäljelle jäävät elävä, vahva traditio, näkijät ja tekijät – sekä kirjaimet w, s, o ja y.

Onnea!

Joni Pyysalo, kirjailija